Siellä tapasin yhden marjastaja-mummon. Juteli hänen kanssaan jonkin aikaa, olin melkein vaatteita, koska juuri olin käynyt uimassa. Hieman aiemin olin ihan ilkosillani.
Kertoi, että paikka johon olin leiriytynyt, oli vanha nuotanvetoranta. Matalaa kivikorantaa, hyvä kahlata uimaankin.
Paluuumatkalla makailin riippumatossa erään lammen rannalla, siihen tupsahti nainen pyörällä. Hieman vilkuili minua, mutta meni sitten uimaan. En seuraillut häntä paljoakaan, hieman pyöreä ja rupsahtanut ihminen...
Kun olin poistumassa paikalta hän alkoi jutella, -kyseli mistä olin ja muuta joutavaa.
Pyysi jopa minua uudelleen uimaan, mutta en mennyt kuitenkaan. Olisikohan pitänyt lähteä yhdessä pulikoimaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti