Ehkä johtuen tuosta kulkemisen aiheuttamasta äänestä, en nähnyt juuri mitään eläinmaailman edustajaa koko retken aikana. Illallakaan eivät pöllöt huhuilleet, eikä aamusella teerien pulinaa kuulunut. Toinen syy oli varmasti aikamoinen pohjoistuuli, joka puhalsi molempina päivinä, ja osin läpi yönkin.
Yön vietin Pajuniemen laavulla, ei myyriä, eikä hiiriä ollut rapistelemassa siellä, toisin kuin Ravijärven kodalla syksyllä. Saavuin sinne vasta ilta kahdeksan jälkeen, joten kohta syötyäni sainkin luvan ruveta koisimaan. Laavun puuvarasto on muuten melkein täysi vielä näin keväänkin korvalla. Johtunee siitä, että se on liki 100 metrin päässä laavusta. Kuka sitä nyt umpihangesta puita hakisi, heh.
Aamusella mittari näytti - 12c, illalla se oli noin viiden asteen lukemissa. Tarkenin liiankin hyvin, mukana oli Joutsenen Erikois-Tunturi ja Haglöfsin Hypna untuvapussit. Yli 3 kg yhteispainoa.
Paluumatkalle läksin klo 05:10, koska oli oltava kotosalla jo klo. 8 :00. Piti lähteä katsomaan Pielisen ylijuoksukisaa Kolille. Hullun hommaa sekin, se juoksu kirkkaalla jäätiellä 8 km. suuntaansa. so. Koli-Vuonislahti¨.
Äänitys videolla on osin huono johtuen kovasta tuulesta, jonka kameran mikrofoni otti “hyvin” talteen. En älynnyt mitään kinnasta tai pipoa sen mikin eteen virittää.
Videolla keskivaiheilla vinkki miten kevytvälineillä tehdään vesiavanto paksuun jäähän. Katsoppas!
Sellaista : Joonas
