keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Taukotakki DIY

Sain päähäni väsäillä nurkissa kuljeksivasta maastokankaan palasta ja vanhasta fleesehuovasta itselleni taukotakin, melkein sitä kai peskiksikin voisi nimitellä, rietas.
Muutama illansuu siinä meni värkkäillessä, ja sittenhän sitä valmista tulikin.

Mukana oli jo Paljakan retkellä. Tarpeen olikin, yö meni kylmemmäksi kuin mitä Ilmatieteenlaitos osasi mittailla etukäteen. Käytin makuupussin sisäpussina sitä, hyvin se siinäkin toimi.

Kävellessä lisävaatteena oli jo liikaa, näillä pakkaslukemilla ( 10-18c ). Normaali kulkuvaatetukseni kyllä siihen riitti.

Myös huomiovaatteena se toimii nurin käännettynä, punaista kun on enimmältään siltä puolen.

Ja video:




Sellaista tällä kertaa: Joonas



sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Retki Paljakalle ja videokin tuli tehtyä

Niinpä alan hurahtaa noihin videoihin. Jossain vaiheessa ajattelin, etteivät ne ole meikäläisen juttuja, mutta, mutta...
Niin se mieli muuttuu.

Käpästelin ennen vuodenvaihdetta parin päivän retken Ohtaansalmen itäpuolen metissä, Rikkarannalla, elikäs venäjällä, kuten olisi tapahtunut sen 300 vuotta sitten. No, eipä niitä venäläisiä nykyäänkään tarvitse kaukaa hakea, lähin marketti ja siellähän niitä asiakkaina ja kassaneiteinä/ rouvina...

Mutta asiaan. Huono video, mutta jossainhan se on se aloituskohta itse kuhunkin harrastukseen ,eli opettelua vielä ja sitä aikaa se vaatii. Muokkaus ja itse latauskin.



Siinä se. Saa nauraa...tai päätään puistella.

Vuodenvaihteessa tehdään myös ns. tilinpäätöslaskelmat. Osaltani aloin tammikuun puolenvälin kieppeillä laskea patikka/ retki/ vaelluskilometrit, sekä yöpymiset maastossa.
Joten saldosta tuli vuoden 2015 osalta seuraava:

kävelin 1327 km
polkupyöräilin 695 km
yövyin maastossa 114 yösydäntä.

Lisäksi muutama hassu kilometri hiihtäen ja potkukelkalla retkeillen.




Sellaista: Joonas

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Pientä metallityötä ajankuluksi

Kesällä löysin pois heitetyn kalahaavin varren. Varsi sisäkkäin menevää, eli teleskooppimallia. Siitä sain idean väsäillä pienen ja kevyen sahan mallia: pokasaha, - hieman muunnellen.
Eipä ollut työkaluina kuin rautasaha, moottorisahan teräviila ja puukonterä. Hyvin upposi moran kärki alumiiniputkeeen. Syntyi niinkin oiva peli, siis melkein soiva peli,  kun sahasta on kyse.



Ylhäältä alas: Terä 21", varsi, pystypuu, kiristintappi, siipimutterit ja ruuvit, naru.


Saha koottuna


Paketissa; Putket sisäkkäin, mutterit ja ruuvit, sekä tappi ohuemman sisällä, plus sahanterä suojuksessaan. Naru kierrettynä putken päälle.



220 g koko paketti



Painon puolesta siis aivan grammarin peli, mutta kun siihen vielä lisätään kirveen paino: 700g. voi joku ollakin jo toista mieltä...Mutta jos ei otakaan kirvestä matkaan, vaan halkoo puukolla sen minkä halkoo.


Kokelin tehdä myös Youtubeen videon, saa nauraa...


 


Toinen video. Toimiihan se, ähäkutti ;=)




Sellaista: Joonas

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Kesän kierroksia 2

Joo, niinhän se oli, että uusi Windows 10 ja sen nettiohjelma Edge ei meinaa näitä Googlen sivuja oikein näytellä, saatika jos aikoo sinne jotain naputella, pitää käyttää vanhempaa versiota,- näitä Explorer-versioita. Jollain konstilla se kai Edgekin ne tekisi, mutta en jaksa enää sitä veivata, joten "wanhassa wara parempi."
Sinänsä älytöntä, että vaikka ostaa uuden tietokoneen ja uusimmat ohjelmat siinä kaupassa tulee raudan mukaan, käytännössä pitää vanhoilla kuitenkin pärjätä.

Itse asiaan:
Retkeilty on, jalan ja polkupyörällä. Sekä sekä-että, siis molemmilla samallakin retkellä.
Kuvia lisäilin, jokunen tuli kahteenkin kertaan, mutta detetellähän niistä pääsee.

Sumuinen aamu Rikkaveden äärellä.
 
 
 
 
Hämähäkin pyydys tämäkin, lienee sitä " rysämallia ".









Kämmekkä, mutta liekö se Maarian?





 
 
 
 
 
 










I Love Rikkavesi?
Nykytaidetta kanoottivalkamassa Ohtaansalmessa.





Kamelini uusine laukkuineen
 
 
 
Sellaista:Joonas

torstai 1. lokakuuta 2015

Kesän kierroksia

Niin se kesä meni nopeaan, niin nopeaan, etten ehtinyt päivitellä blogiakaan. Syksyllähän sitä on aikaa moiseen touhuun. - Jos on. Nimittäin jokunen sattaa harrastaa retkeilyä myös syksyisin...

Tässä nyt kuitenkin kesäisiä kuvia retkiltäni.

Tuli tehtyä muutama polkupyörämarssikin patikoinnin lisäksi. Marjankeruuksi homma meni välillä, lisäksi kalastelinkin aikani ratoksi. Nälkäänhän sitä ei tarvitse tehdä.

Kesän kohokohtina voisin mainita ne useat kyyt ja sisiliskot, joihin melkein törmäilin maastossa. Vaskitsoitakin näin kahdesti. Vuosikymmeniin kun en ole moisia otuksia luonnonhelmassa nähnyt lainkaan. Hyvin on toisemme kierretty. Olenko oppinut kulkemaan tömistelemättä kankailla, vai muutenko vain ovat aistit paremmin hetkessä mukana. Miten lie?

Kuikan kun näkee, niin hyvä mieli tulee joka ikinen kerta




Aamu-usvaa Munajärvellä

Muutama lummekin löytyi metsälammilta
Aamuinen puuronkeittohetki harjulla


Nuotiolla kypsennettyä ahventa tyyliin Rikkavesi snaks.


Hämärän Heikki pyyntiverkolleen kiirehtimässä


Sellaisia kuvia tähän laittelin. Toiseen kertaan toiseen kohtaan. Hieman tämä blogipohja temppuilee, missä lie syy? Yritän jaksaa tapella sen kanssa vielä...


Joonas






maanantai 25. toukokuuta 2015

Adjutantti J Thesslewin tiedustelureitti



Jep!

Itse suunniteltu retkireitti lienee retkeilyn huippua, - mitään valmista toisten viitoittamaa polkuu nyt kulkemaan...

Niinpä katselin kartapohjia ja siiitäpä se alkoi muodostua: Outokummun kaivoksen huipulta Viinijärvelle. Vieressä ulisee tietysti nykyinen valtatie, se sininen tie. Mutta pääseehän sitä vanha sissi metsiä ja polkujakin pitkin.
 
 
Yli riippusillan ja matkaan

Alkumatka meni vanhaa kaivoksen ratapohjaa kaivokselta Sysmän kylälle. Kiskot on poistettu osalta matkaa ties milloin, ratavalli jäänyt uusiokäyttämättä sepeleineen.

Lemmikkien hautausmaankin sivusin. Siellä ne uinuivat isäntien ja emäntien rakkaat mustit ja mirrit.


 


Adjutantti J Thesslew tiedusteluvarustuksessaan päättelee, ettei ko. rautatietä ole sitten Matin ja Iiisan juurikaan kolisteltu junilla



 
 Sysmän kylän jälkeen alkoi ihan ok. mäntykangas, syvine suppalampineen, kirkasta vettä litrakaupalla. Hyviä taukopaikkoja tarjolla, eikä montakaan kesämökiä maisemassa.
 
Viimein tulin uudelle Siilinjärvi- Viinijärvi radan varrelle. Liikennettäkin alkoi olla, ainakin luulin niin. Ainoaksi junaksi se kuitenkin supistui radan varressa kulkiessani.
 
 
 
 


Radan vartta kulkee mukava polku useamman kilometrin matkan, helppoa kulkea.

 
Viinijoki ja idyllinen asuinpaikka

Kääntöpaikkana Viinijärven ortodoksihautausmaa lienee vähemmän käytetty,-  enemmän lopullinnen määränpää. Mutta meikä onkin vastarannan mies, lutterinuskoon kastettu.
 



Yksi polunpää



Aiheellinen muistutus?

 
Iltatoimiin ja aamupalalle varasin hieman juoma- ja ruokavettä hautausmaan hanasta. Jotakuta saattaa  moinen hieman puistatuttaa, mutta samaa vettähän se on kuin kunnan vesijohtoverkostossa.


Omakuva mallia liikennepeili



Metsävaltion kone tihutöissä 


Vielä löytyi koskematonkin kolkka, jonneka sitten laavuni pystytin yöksi.

Illan ja alkuyön mekastivat ympärillä käet, rastaat, korpit, sekä kauempaa kuului tulvivalta peltoaukealta joutsenten ja tundrahanhien ääntely. Hanhet jatkoivat sitten aamuyöstä kohti venään maata. Tietysti taustalla kuului myös valtatien suhina, sen jotenkin välillä pystyin sulkemaan pois tajunnastani.



Tupramin lähdelampi

 
 

 
 
 



Tuli ja nuoli pasta Bolognesen tähteet
 
Paluumatkalla tein koukkauksen Sysmän lintujärvelle. Tuloksena lentävä ruskosuohaukka, joutsenia, nokikanoja, peippoi, ym, pikkulintua.


Unohduksissa olevat Sysmän lintujärven pitkospuut


 
 

 
 
Muutama vähemmän kaunis ja suomalaista maisemanhoitoa vähemmän imarteleva näkymäkin vastaan tuli, ikävä kyllä.
 


Pidä Suomi siistinä...

Mutta menettelihän ne mäntykankaat ja harjut enimmältään.








Se alkaa taas ahdistaa....retken loppu lähestyy

Se oli ihan kiva retki, patikoin noin 40 km. Kaksi ihmistä tapasin taajamien ulkopuolella matkalla, - olivat maanomistajat taimikon raivuussa polun varrella. Toivoi isäntä, ettei kesäiseen aikaan tulia tehtäisi hänen kankailleen, syksyllä ja talvella sitten..


Silta vielä  ylitse  ja ilmoittautuminen...sekä raportin teko.

 

 

 

 

Sellainen retki T. Joonas


tiistai 14. huhtikuuta 2015

Vastatuuleen

Ja taas tuuli puhalsi päin pärstää kun lähdin sotkemaan kohti Ravijärven laavua, vakioasentoa näin keväisin ja vähän muulloinkin. Tie perille oli keväisen pehmeä ja kurainen, osan matkaa jouduin taluttelemaan pyörää tasamaallakin. Siinä sitä kuitenkin perille päästiin ja varusteet  nostin reppuun sivulaukuista.
Kiertelin paljaaksi sulaneita harjuja ja yritin mennä tasamaallekin metsikköihin. Lunta oli kuitenkin vielä liki saappaanvarren verran, joten aikomukseksi se jäi.



Koko päivän puhaltanut tuuli jatkoi puhkumistaan vielä yönkin yli. Majoituin Ravijärven kotaan laavun sijaan . Korvatulpista huolimatta peltisen savutorven kolinat herättelivät pitkin yötä.
Makuupaikkakin tuntui tällä kertaa kovalta. Johtuiko se sitten ohuemmasta makuupussista vai mistä?


Alla oli se sama puolitoistakertainen solumuovi kuin Tiaissärkilläkin.
Aamu valkeni ja aamutoimien jälkeen kiertely jatkui pitkälle iltapäivään. Hiljaista oli, muuttolintuja vain peippo uutuutena. Tuollainen soraharju männikköineen ei mikään lintuparatiisi kyllä olekaan missään vaiheessa vuodenkiertoa.

Huomasin metsäautotien leikkauksessa harmaan tuhkakerroksen. Ovat nämäkin kankaat joskus palaneet perinpohjin. Tuhkakerroksen paksuus oli noin 5-10 senttiä.

Kuntan peittämä tuhkakerros näkyvissä tieleikkauksessa

Siinä sitä maassa makaa monen nuotion tarpeet...
- Ja sitteni eväiden loputtua poljettiin illaksi kotiin, tällä kertaa myötätuulen avustamana.

Sellaista: Joonas